Olen luonteeltani hyvin pitkään kritiikkiä kestävä. Mutta milloin tulee raja-vastaan? Tänään istuin iltaa erään sukulaiseni ja hänen puolisonsa kanssa. Ilta sujui hyvin ja keskustelu sujui hyvin. Mutta sitten tuli sukulaiselleni puhelu ja hän joutui poistumaan seurasta. Keskustelu kääntyi aiheeseen, jossa sain kuulla paljon kritiikkiä sukulaiseni, itseni ja lähi sukuni tavoista. Kuuntelin sitä melko pitkään sanomatta omaa mielipidettäni asiasta. Luulin hänen vain purkavan mieltään rasittavaa asiaa. Kunnes minulle tuli mitta täyteen asiasta. Sanoin ensimmäisen ja ainoan kerran hänelle vastaan kyseisessä asiassa. Sanominen oli tyyliin "Teillä se tapa on toisenlainen. Sinä teet asian näin" Sanoin siis oman mielipiteen ja perustelin sen omalla havainnolla. Seurauksena oli koko loppu illan paha mykkäkoulu. Toisille totuus ja kritiikki, joka osuu itseensä, on liian arka asia. Tapanani ei ole pyytää anteeksi, jos ei ole anteeksi pyydettävää. Mutta valitettavasti aina välillä vastaan tulee ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä.